Saatiin se mitä haluttiin jo ennen turnauksen käynnistymistä. Jatkopaikka varmistui vähän nolollakin tavalla, kun lohkon kolmas osanottaja SSRA Oulusta löysi sukupuoli-identiteettinsä viime hetkellä ja tunnusti, että oli sitten tullut ilmoitettua miesten joukkue naisten sarjaan. Lohko typistyi kahteen joukkueeseen, ja HiPa ja KuRy varmistivat suoran jatkopaikan. Onnea meille! Keskinäisellä pelillä ratkaistiin vain lohkon voittaja ja mahdollisuus helpompaan jatkolohkoon. Koska turnaus joka tapauksessa järjestettiin, Rankkojen Ankkojen tilalle haalittiin Blue Fox Uudestakaarlepyystä. Kaikki saivat ylimääräisen harkkapelin aidoilla tuomareilla ja toimitsijoilla, joten loppu hyvin, kaikki hyvin!
HiPa-KuRy 6-3 (0-1, 3-1, 3-1)
Kurikan Ryhti kohdattiin ja voitettiin viime kaudella kahdesti, joten peliin lähdettiin melko levollisin mielin. Alku meni sähläilyksi molemmin puolin, mutta vähitellen viisikkopeli alkoi toimia. Pyöritettiin peliä välillä melko nätisti, mutta maalipaikat onnistuttiin sössimään joka ainoa kerta. Osa vedoista jäi kurikkalaisten puolustukseen tai molariin, mutta luvattoman suuri määrä vetoja suuntautui ohi maalin. Yksi Marjon veto meni jo maaliinkin, mutta suurista juhlista huolimatta se hylättiin. Jalkasyötöstä syyttivät. Ja niinhän siinä kävi, että ensimmäisenä maalijyvän löysi Kurikka aivan erän lopulla, kun Hanna Kallionpää siirsi vieraat 1-0 johtoon.
Toiseen erään ryhdistäydyttiin Kaistan neuvojen saattelemana. Tasoitusmaali näki päivänvalon erän toisella minuutilla. Jossu leikki kentällä spurttileikkiä, jossa tarkoituksena on (ehkä) kinnata vastustajan alueella mahdollisimman kauan pallon kanssa. Lopuksi on tarkoitus vetää. Leikki onnistui täydellisesti, kun se huipentui maaliin. Syötön tarjoili PP, joka kylläkin ehti jo vaihtoon ennen maalin syntyä. Leikki on siis melko pitkä, mutta ihan viihdyttävä!
Kun maalihanat saatiin auki, peli alkoi luistaa. 2-1 johtomaali syntyi 3 vs. 2 -tilanteen päätteeksi. Roosalta PP:n kautta Marjolle, joka viimeisteli tehokkaasti. Yksinkertaista ja maukasta. Jo seuraavassa vaihdossa Kurikka kuitenkin pääsi kuittaamaan, kun heidän outo (sori) taktiikkansa tuotti tulosta. Tanja Latvala siirsi pallon reppuun parhaalta tekopaikalta ohi voimattoman Maijan.
Tämän jälkeen alkoikin Laura-show. Toisen erän päätteeksi Puisto tarjoili Lauralle maalin eteen, josta joukkueen juniori pääsi tinaamaan tarkasti tolpan juureen.
Erätauko ei Lauraa hyydyttänyt, vaan ajassa 30.52 tyttö polkaisi vemmelsäärillään karkuun ja viimeisteli 4-2 osuman. Minuuttia myöhemmin Jossu pääsi iskemään toistamiseen, tällä kertaa Roosan passista. Peli alkoi näyttää selvältä, ja se näkyi otteissa. Rento fiilis takasi tukun uusia tekopaikkoja, mutta sössiminen sen kuin jatkui. Viimeisenä hipalaisista osui Laura, joka viimeisteli näin hattutempun. 6-3 loppulukemat kavensi Kurikan Latvala.
Esitys oli kaiken kaikkiaan ihan kelpo kauden avaus, mutta eniten jäi petrattavaa juuri viimeistelyssä. Onneksi muutama meni reppuunkin! Pelin tehopelaajan palkittiin Laura kolmella maalillaan.
Ottelun tilastot:
0-1 KuRY
1-1 Jossu (Titta)
2-1 Marjo (Titta)
2-2 KuRY
3-2 Laura (Sonja Pu)
4-2 Laura
5-2 Jossu (Roosa)
6-2 Laura (Titta)
6-3 KuRy
Blue Fox-HiPa 4-1 (0-1, 2-0, 2-0) (Harjoitusmatsi)
Tätä harkkakamppailua odotettiin jännittynein mielin, sillä Blue Fox jos joku on kunnollinen tason mittaaja tulevaa sarjakautta ajatellen. Vahvana tunnettu ryhmä oli melko rautainen myös tässä pelissä, sillä hallinta siirtyi loppua kohden yhä enemmän sinipaidoille.
Ottelun alussa oltiin hyvin mukana tapahtumissa. Vaikka Foxit tulivat päälle melko ahnaasti, pakit tekivät rauhallisia ratkaisuja ja saivat purettua tukun vaarallisia tilanteita. Foxien kova pelitapa tuotti meille toivotun ylivoiman ensimmäisessä erässä. Vaikka mikään ennalta sovittu ei toiminut, Roosa sai kuin saikin ohjattua pallon maaliin ja hipan 1-0 johtoon. Syöttäjä jäi valitettavasti pimentoon, mutta ei heitä kauas, jos veikkaan Lauraa, Jossua tai Iidaa!
Toisessa erässä Blue Fox pääsi yhä useammin vaarallisiin maalintekotilanteisiin. Tasoitus oli Kaistan sanoin ”oksennusmaali”, jossa pallo kimpoili verkkoihin ties mistä. 2-1 johtomaali taisikin syntyä rankkarista. Oma pelirytmimme oli vaikea saada toimimaan, kun kahden kentällisen eri taktiikat sekoittuivat sellaiseksi sopaksi, ettei sitä voinut mökiksi kutsua hyvällä tahdollakaan. Kaltevaksi hökkeliksi korkeintaan.
Viimeiseen erään taktiikat saatiin jotakuinkin kuntoon, mutta jalka alkoi painaa. Puolustuksen avauksia ei saatu vietyä syvälle, ja vastustaja pääsi helposti rakentamaan omia hyökkäyksiään. 3-1 maali meni sisään maalinedusvaparista, kun muuriin jäi vahingossa pari koloa. Ei jää ensi kerralla! Hipan ainoa todellinen tilanne oli Marjon karkumatka ja loistava sijoitus, jonka vastustajan molari onnistui kuitenkin viime hetkellä torjumaan. Viimeisestä maalista vastasivat foxilaiset, jotka pääsivät vähän liian helposti laidoista sisään ja kaventamaan keskelle. Onneksi näistä ei syntynyt enempää osumia.
Vaikka peli päättyikin tappiollisesti, oli siinä paljon hyvääkin. Foxien peli on jo vuosia ollut kakkosen parhainta antia, ja viime kohtaamisissa pari kautta sitten HiPaa vietiin melko iloisesti. Tällä kertaa oltiin kuitenkin melko hyvin pelissä mukana, jos niitä kaikkein synkimpiä hetkiä ei lasketa. Pienillä viilauksilla ja omien virheiden minimoimisella voidaan antaa paljon kovempi vastus tulevan kauden aikana.
HiPa-KuRy 6-3 (0-1, 3-1, 3-1)
Kurikan Ryhti kohdattiin ja voitettiin viime kaudella kahdesti, joten peliin lähdettiin melko levollisin mielin. Alku meni sähläilyksi molemmin puolin, mutta vähitellen viisikkopeli alkoi toimia. Pyöritettiin peliä välillä melko nätisti, mutta maalipaikat onnistuttiin sössimään joka ainoa kerta. Osa vedoista jäi kurikkalaisten puolustukseen tai molariin, mutta luvattoman suuri määrä vetoja suuntautui ohi maalin. Yksi Marjon veto meni jo maaliinkin, mutta suurista juhlista huolimatta se hylättiin. Jalkasyötöstä syyttivät. Ja niinhän siinä kävi, että ensimmäisenä maalijyvän löysi Kurikka aivan erän lopulla, kun Hanna Kallionpää siirsi vieraat 1-0 johtoon.
Toiseen erään ryhdistäydyttiin Kaistan neuvojen saattelemana. Tasoitusmaali näki päivänvalon erän toisella minuutilla. Jossu leikki kentällä spurttileikkiä, jossa tarkoituksena on (ehkä) kinnata vastustajan alueella mahdollisimman kauan pallon kanssa. Lopuksi on tarkoitus vetää. Leikki onnistui täydellisesti, kun se huipentui maaliin. Syötön tarjoili PP, joka kylläkin ehti jo vaihtoon ennen maalin syntyä. Leikki on siis melko pitkä, mutta ihan viihdyttävä!
Kun maalihanat saatiin auki, peli alkoi luistaa. 2-1 johtomaali syntyi 3 vs. 2 -tilanteen päätteeksi. Roosalta PP:n kautta Marjolle, joka viimeisteli tehokkaasti. Yksinkertaista ja maukasta. Jo seuraavassa vaihdossa Kurikka kuitenkin pääsi kuittaamaan, kun heidän outo (sori) taktiikkansa tuotti tulosta. Tanja Latvala siirsi pallon reppuun parhaalta tekopaikalta ohi voimattoman Maijan.
Tämän jälkeen alkoikin Laura-show. Toisen erän päätteeksi Puisto tarjoili Lauralle maalin eteen, josta joukkueen juniori pääsi tinaamaan tarkasti tolpan juureen.
Erätauko ei Lauraa hyydyttänyt, vaan ajassa 30.52 tyttö polkaisi vemmelsäärillään karkuun ja viimeisteli 4-2 osuman. Minuuttia myöhemmin Jossu pääsi iskemään toistamiseen, tällä kertaa Roosan passista. Peli alkoi näyttää selvältä, ja se näkyi otteissa. Rento fiilis takasi tukun uusia tekopaikkoja, mutta sössiminen sen kuin jatkui. Viimeisenä hipalaisista osui Laura, joka viimeisteli näin hattutempun. 6-3 loppulukemat kavensi Kurikan Latvala.
Esitys oli kaiken kaikkiaan ihan kelpo kauden avaus, mutta eniten jäi petrattavaa juuri viimeistelyssä. Onneksi muutama meni reppuunkin! Pelin tehopelaajan palkittiin Laura kolmella maalillaan.
Ottelun tilastot:
0-1 KuRY
1-1 Jossu (Titta)
2-1 Marjo (Titta)
2-2 KuRY
3-2 Laura (Sonja Pu)
4-2 Laura
5-2 Jossu (Roosa)
6-2 Laura (Titta)
6-3 KuRy
Blue Fox-HiPa 4-1 (0-1, 2-0, 2-0) (Harjoitusmatsi)
Tätä harkkakamppailua odotettiin jännittynein mielin, sillä Blue Fox jos joku on kunnollinen tason mittaaja tulevaa sarjakautta ajatellen. Vahvana tunnettu ryhmä oli melko rautainen myös tässä pelissä, sillä hallinta siirtyi loppua kohden yhä enemmän sinipaidoille.
Ottelun alussa oltiin hyvin mukana tapahtumissa. Vaikka Foxit tulivat päälle melko ahnaasti, pakit tekivät rauhallisia ratkaisuja ja saivat purettua tukun vaarallisia tilanteita. Foxien kova pelitapa tuotti meille toivotun ylivoiman ensimmäisessä erässä. Vaikka mikään ennalta sovittu ei toiminut, Roosa sai kuin saikin ohjattua pallon maaliin ja hipan 1-0 johtoon. Syöttäjä jäi valitettavasti pimentoon, mutta ei heitä kauas, jos veikkaan Lauraa, Jossua tai Iidaa!
Toisessa erässä Blue Fox pääsi yhä useammin vaarallisiin maalintekotilanteisiin. Tasoitus oli Kaistan sanoin ”oksennusmaali”, jossa pallo kimpoili verkkoihin ties mistä. 2-1 johtomaali taisikin syntyä rankkarista. Oma pelirytmimme oli vaikea saada toimimaan, kun kahden kentällisen eri taktiikat sekoittuivat sellaiseksi sopaksi, ettei sitä voinut mökiksi kutsua hyvällä tahdollakaan. Kaltevaksi hökkeliksi korkeintaan.
Viimeiseen erään taktiikat saatiin jotakuinkin kuntoon, mutta jalka alkoi painaa. Puolustuksen avauksia ei saatu vietyä syvälle, ja vastustaja pääsi helposti rakentamaan omia hyökkäyksiään. 3-1 maali meni sisään maalinedusvaparista, kun muuriin jäi vahingossa pari koloa. Ei jää ensi kerralla! Hipan ainoa todellinen tilanne oli Marjon karkumatka ja loistava sijoitus, jonka vastustajan molari onnistui kuitenkin viime hetkellä torjumaan. Viimeisestä maalista vastasivat foxilaiset, jotka pääsivät vähän liian helposti laidoista sisään ja kaventamaan keskelle. Onneksi näistä ei syntynyt enempää osumia.
Vaikka peli päättyikin tappiollisesti, oli siinä paljon hyvääkin. Foxien peli on jo vuosia ollut kakkosen parhainta antia, ja viime kohtaamisissa pari kautta sitten HiPaa vietiin melko iloisesti. Tällä kertaa oltiin kuitenkin melko hyvin pelissä mukana, jos niitä kaikkein synkimpiä hetkiä ei lasketa. Pienillä viilauksilla ja omien virheiden minimoimisella voidaan antaa paljon kovempi vastus tulevan kauden aikana.