Kovasti odotettu kotiturnauspäivä otettiin viimein vastaan kirpsakan pakkasen saattelemana. Heti aamusta saatiin jännittää urakalla. Lähtevätkö autot käyntiin? Saadaanko kahvio pystyyn? Tuleeko miesten joukkueesta kukaan apuun?! Ehtivätkö Tuorilat ajoissa? Kaikki tarvittava saatiin lopulta paikalle. Autot starttasivat Ralfia myöten, eikä Maaritkaan myöhästynyt kauden debyyttiottelustaan.
HiPa - KauWi 4-3 (2-0, 2-3, 0- 0)
Kauhava-matsiin saatiin ottaa lämmöt sisätiloissa. Kapu kehitteli hienon mentaalitreenin, joka kantoi peliin asti. Jotenkin tuollainen leikin varjolla huijaaminen sopii meidän porukalle! Pelattiin ensimmäinen erä turnauksen parasta peliä, ja nähtiinpä ensimmäisessä vartissa myös päivän ehkäpä hienoin maali. Kauhavan pelaaja kävi pelastamassa varman maalin maaliviivalta, ja tuomarit palkitsivat meitä rangaistuslaukauksella. Onneaan lähti koettamaan Laura untuvanpehmeillä käsillään. Hiljainen vauhti, muutama harhautus ja kuljetus sivulle. Tästä olisi jo pitänyt räpsähtää, mutta Wisan mokkepa olikin hyvin mukana. Muutaman sekunnin jäätävän odotuksen jälkeen Laura kuitenkin tuikkasi pallon takapesään. Upea suoritus, ja antoi aikalailla fiilistä!
Aivan erän lopulla mentiin vielä 2-0 johtoon ja toisen erän ensimmäisestä vaihdosta Marjo ujutti tilanteen 3-0:aan. Ei ihme, että ajatus ”helposta pelistä” alkoi hiipiä helmoihin. Kauhava kiusasi meitä koko pelin ajan maalivahdin pitkillä ja kovilla heitoilla, joista hyökkääjät pyrkivät karkailemaan nopeisiin läpijuoksuihin. Päästettiin myös vastustaja vetelemään hyvistä paikoista keskeltä. 22. peliminuutti oli meille sysimusta, sillä Kauhava räppäsi kaksi osumaa peräkkäisissä vaihdoissa. Tästähän salibandy on hieno laji, mutta en nyt sitten tiedä kun se omalle kohdalle osuu..
Noh, johdettiin toki ottelua edelleen, ja tilanne saatiin jotakuinkin rauhoitettua. Oma peli ei kyllä lähtenyt enää toimimaan samaan malliin kuin ensimmäisessä erässä, sillä Kauhava ehti hyvin katkomaan meidän parhaimmat syöttökuviot. Ajassa 25.18 päästiin kokeilemaan ylivoimaa, joka ei ole häävisti toiminut. Tällä kertaa tilaa pyöritykselle oli, mutta ratkaisu viipyi. Onneksi kentällä sattui olemaan sellainen sniperi kuin Sonja, joka täräytti ykkösellä Lauran syötöstä meille neljännen maalin. Ehdittiin hengähtää minuutti, kunnes pelipäällä ollut Kauhavan Tietäväinen toi vieraat taas maalin päähän.
Kolmannessa erässä ei enää maaleja nähty, vaikka hyviä paikkoja luotiin molempiin päihin. Voitto irtosi siis tiukimmalla mahdollisella tavalla, maalin erolla. Pukukopissa fiilikset olivat hämmentyneet, vaikka voitto tulikin. Kauhava oli yllättää meidät housut kintuissa.
Tilastot:
1-0 Laura RL
2-0 Titta (Jossu)
3-0 Marjo (Iida)
3-1 KauWi
3-2 KauWi
4-2 Sonja (Laura) YV
4-3 KauWi
HiPa - PSB Lapua 2-2 (1-1, 1-1, 0-0)
Sarjan ensimmäinen kierros tuli meidän osalta täyteen Lapua-pelin myötä. Lapua oltiin aiemmin kohdattu samaisella alustalla syyskuun alussa Suomen Cupin merkeissä. Silloin käyty maali-ilottelu päättyi meidän hyväksi 9-6. Tämänhetkisestä Lapuasta tiedettiin, että joukkue oli parantanut otteita turnaus turnaukselta. Edellisessä turnauksessa ryövätyt pisteet Nibacokselta kertoivat meillekin, että nuori joukkue osaa hommansa.
Ja niinhän siinä kävi, että hyvä kun ehdittiin avausviisikko passittaa kentälle, niin jo omissa soi. Lapua siirtyi 1-0 johtoon ensimmäisellä minuutilla meidän lähinnä miettiessä, että onpa kivaa pelata kotona. Muutenkin vastustaja piti meidät liikkeessä alusta alkaen. Tempo oli aivan eri verrattuna päivän ensimmäiseen peliin, joka sekin handlattiin juuri ja juuri. Meidän ase oli nopeissa syötöissä ja harkituissa avauksissa. Näissä onnistuttiin kohtuullisesti. Kun saatiin pysäytettyä Lapuan vastaiskut, meillekin aukesi tilaa hyökkäyksille. Yhden tällaisen tilanteen käytti hyväkseen jo ensimmäisessä matsissa onnistunut Sonja, joka toi meidät tasoihin.
Toinen erä alkoi meidän osalta paremmin, kun Jossu ja Ansku järjestelivät 2-1 johtomaalin. Sen jälkeen mentiinkin pitkään päästä päähän ilman, että kumpikaan sai mitään järkevää aikaiseksi. Muutaman vaihdon ajan jaksettiin ärsyyntyä Lapuan hermoille käyneestä pelityylistä. Tilanteisiin saa tulla kovaa, ja sitä lapualaiset tekivätkin. Välillä otteet kääntyivät kuitenkin turhan dramaattisiksi, kun eteläpohjalaiset tuntuivat lakoavan milloin mistäkin tilanteesta. Nämä menivät vielä komediasta, mutta pillin jälkeisten laukausten ja turhien pukkimisten tarkoitus jäi hieman epäselväksi. Toivottavasti sitä ei tarvitse enää jatkossa pohtia.
Tasaiset otteet jatkuivat myös maalien merkeissä, kun Lapua pääsi rokottamaan meitä ylivoimalla. Harmittavan vähän olisi enää ollut kestettävää, kun terävä ja tarkka veto viivasta painui alanurkkaan. Ottelussa sattui myös astetta ikävämpi tilanne, kun yksi Lapuan pelaajista loukkasi olkapäänsä pahannäköisesti. Huhut käden kunnosta eivät ole kiirineet meille asti, mutta toivottavasti pelinainen on paranemiin päin! Tsempit Hipalta!
Viimeiseen erään yritettiin vielä rynnistää kaikilla jäljellä olevilla voimilla. Kotiyleisöstä hurmioituneena järjesteltiin muutama hyvä paikka, joista parhaimmat siunaantuivat Jennalle ja Elinalle. Molemmat pääsivät yrittämään tyhjään maaliin, mutta Jennan veto meni niukasti ohi ja Elinan kudin tielle Lapuan maalivahti venytti kohtuullisen komean gamesaverin. Tokihan Lapuallakin paikkansa oli, joten lopulta 2-2 tulos taisi olla ansaittu. Voittoahan tästä tietenkin lähdettiin hakemaan, mutta pistekin riitti pitämään meidät sarjakärjessä. Hyvä naiset! <3
Tilastot:
0-1 PSB Lapua
1-1 Sonja (Titta)
2-1 Jossu (Ansku)
2-2 PSB Lapua
Kaiken kaikkiaan päivä onnistui mukavasti, ja arpavoitotkin löysivät tiensä uusille omistajille (tai uudelle.. ;D). Jos jotain taas opittiin, niin se, ettei helppoja pelejä kannata odottaa. Ainakaan etukäteen ei voi tietää, kuka millaisenkin vastuksen tarjoaa. Sarja tuntuu todellakin olevan ennätystasainen. Nytkin ainoa neljä pistettä haalinut joukkue taisi olla ISB, muuten pisteet jakautuivat tasaisesti. Päivän kunto ratkaisee, ja niinhän sen pitääkin olla.
HiPa - KauWi 4-3 (2-0, 2-3, 0- 0)
Kauhava-matsiin saatiin ottaa lämmöt sisätiloissa. Kapu kehitteli hienon mentaalitreenin, joka kantoi peliin asti. Jotenkin tuollainen leikin varjolla huijaaminen sopii meidän porukalle! Pelattiin ensimmäinen erä turnauksen parasta peliä, ja nähtiinpä ensimmäisessä vartissa myös päivän ehkäpä hienoin maali. Kauhavan pelaaja kävi pelastamassa varman maalin maaliviivalta, ja tuomarit palkitsivat meitä rangaistuslaukauksella. Onneaan lähti koettamaan Laura untuvanpehmeillä käsillään. Hiljainen vauhti, muutama harhautus ja kuljetus sivulle. Tästä olisi jo pitänyt räpsähtää, mutta Wisan mokkepa olikin hyvin mukana. Muutaman sekunnin jäätävän odotuksen jälkeen Laura kuitenkin tuikkasi pallon takapesään. Upea suoritus, ja antoi aikalailla fiilistä!
Aivan erän lopulla mentiin vielä 2-0 johtoon ja toisen erän ensimmäisestä vaihdosta Marjo ujutti tilanteen 3-0:aan. Ei ihme, että ajatus ”helposta pelistä” alkoi hiipiä helmoihin. Kauhava kiusasi meitä koko pelin ajan maalivahdin pitkillä ja kovilla heitoilla, joista hyökkääjät pyrkivät karkailemaan nopeisiin läpijuoksuihin. Päästettiin myös vastustaja vetelemään hyvistä paikoista keskeltä. 22. peliminuutti oli meille sysimusta, sillä Kauhava räppäsi kaksi osumaa peräkkäisissä vaihdoissa. Tästähän salibandy on hieno laji, mutta en nyt sitten tiedä kun se omalle kohdalle osuu..
Noh, johdettiin toki ottelua edelleen, ja tilanne saatiin jotakuinkin rauhoitettua. Oma peli ei kyllä lähtenyt enää toimimaan samaan malliin kuin ensimmäisessä erässä, sillä Kauhava ehti hyvin katkomaan meidän parhaimmat syöttökuviot. Ajassa 25.18 päästiin kokeilemaan ylivoimaa, joka ei ole häävisti toiminut. Tällä kertaa tilaa pyöritykselle oli, mutta ratkaisu viipyi. Onneksi kentällä sattui olemaan sellainen sniperi kuin Sonja, joka täräytti ykkösellä Lauran syötöstä meille neljännen maalin. Ehdittiin hengähtää minuutti, kunnes pelipäällä ollut Kauhavan Tietäväinen toi vieraat taas maalin päähän.
Kolmannessa erässä ei enää maaleja nähty, vaikka hyviä paikkoja luotiin molempiin päihin. Voitto irtosi siis tiukimmalla mahdollisella tavalla, maalin erolla. Pukukopissa fiilikset olivat hämmentyneet, vaikka voitto tulikin. Kauhava oli yllättää meidät housut kintuissa.
Tilastot:
1-0 Laura RL
2-0 Titta (Jossu)
3-0 Marjo (Iida)
3-1 KauWi
3-2 KauWi
4-2 Sonja (Laura) YV
4-3 KauWi
HiPa - PSB Lapua 2-2 (1-1, 1-1, 0-0)
Sarjan ensimmäinen kierros tuli meidän osalta täyteen Lapua-pelin myötä. Lapua oltiin aiemmin kohdattu samaisella alustalla syyskuun alussa Suomen Cupin merkeissä. Silloin käyty maali-ilottelu päättyi meidän hyväksi 9-6. Tämänhetkisestä Lapuasta tiedettiin, että joukkue oli parantanut otteita turnaus turnaukselta. Edellisessä turnauksessa ryövätyt pisteet Nibacokselta kertoivat meillekin, että nuori joukkue osaa hommansa.
Ja niinhän siinä kävi, että hyvä kun ehdittiin avausviisikko passittaa kentälle, niin jo omissa soi. Lapua siirtyi 1-0 johtoon ensimmäisellä minuutilla meidän lähinnä miettiessä, että onpa kivaa pelata kotona. Muutenkin vastustaja piti meidät liikkeessä alusta alkaen. Tempo oli aivan eri verrattuna päivän ensimmäiseen peliin, joka sekin handlattiin juuri ja juuri. Meidän ase oli nopeissa syötöissä ja harkituissa avauksissa. Näissä onnistuttiin kohtuullisesti. Kun saatiin pysäytettyä Lapuan vastaiskut, meillekin aukesi tilaa hyökkäyksille. Yhden tällaisen tilanteen käytti hyväkseen jo ensimmäisessä matsissa onnistunut Sonja, joka toi meidät tasoihin.
Toinen erä alkoi meidän osalta paremmin, kun Jossu ja Ansku järjestelivät 2-1 johtomaalin. Sen jälkeen mentiinkin pitkään päästä päähän ilman, että kumpikaan sai mitään järkevää aikaiseksi. Muutaman vaihdon ajan jaksettiin ärsyyntyä Lapuan hermoille käyneestä pelityylistä. Tilanteisiin saa tulla kovaa, ja sitä lapualaiset tekivätkin. Välillä otteet kääntyivät kuitenkin turhan dramaattisiksi, kun eteläpohjalaiset tuntuivat lakoavan milloin mistäkin tilanteesta. Nämä menivät vielä komediasta, mutta pillin jälkeisten laukausten ja turhien pukkimisten tarkoitus jäi hieman epäselväksi. Toivottavasti sitä ei tarvitse enää jatkossa pohtia.
Tasaiset otteet jatkuivat myös maalien merkeissä, kun Lapua pääsi rokottamaan meitä ylivoimalla. Harmittavan vähän olisi enää ollut kestettävää, kun terävä ja tarkka veto viivasta painui alanurkkaan. Ottelussa sattui myös astetta ikävämpi tilanne, kun yksi Lapuan pelaajista loukkasi olkapäänsä pahannäköisesti. Huhut käden kunnosta eivät ole kiirineet meille asti, mutta toivottavasti pelinainen on paranemiin päin! Tsempit Hipalta!
Viimeiseen erään yritettiin vielä rynnistää kaikilla jäljellä olevilla voimilla. Kotiyleisöstä hurmioituneena järjesteltiin muutama hyvä paikka, joista parhaimmat siunaantuivat Jennalle ja Elinalle. Molemmat pääsivät yrittämään tyhjään maaliin, mutta Jennan veto meni niukasti ohi ja Elinan kudin tielle Lapuan maalivahti venytti kohtuullisen komean gamesaverin. Tokihan Lapuallakin paikkansa oli, joten lopulta 2-2 tulos taisi olla ansaittu. Voittoahan tästä tietenkin lähdettiin hakemaan, mutta pistekin riitti pitämään meidät sarjakärjessä. Hyvä naiset! <3
Tilastot:
0-1 PSB Lapua
1-1 Sonja (Titta)
2-1 Jossu (Ansku)
2-2 PSB Lapua
Kaiken kaikkiaan päivä onnistui mukavasti, ja arpavoitotkin löysivät tiensä uusille omistajille (tai uudelle.. ;D). Jos jotain taas opittiin, niin se, ettei helppoja pelejä kannata odottaa. Ainakaan etukäteen ei voi tietää, kuka millaisenkin vastuksen tarjoaa. Sarja tuntuu todellakin olevan ennätystasainen. Nytkin ainoa neljä pistettä haalinut joukkue taisi olla ISB, muuten pisteet jakautuivat tasaisesti. Päivän kunto ratkaisee, ja niinhän sen pitääkin olla.