HiPa - Blue Fox 1-1 (0-1, 0-0, 1-0)
Äkkiä mietittynä aloituspeli Blue Foxia vastaan kuulostaa kuolemalta. Yleensähän nämä pelit menevät kyykkiessä, mustelmia ottaessa ja luita keräillessä. En tiedä oltiinko mahdollisesti jo turruttu ainaiseen ryöpytykseen, mutta jostain syystä peli lähti paineettomasti ja kohtuullisen hyvin käyntiin. Blue Fox hallitsi pääosin, mutta kyllä meilläkin omat paikkamme oli. Ensimmäisessä erässä saatiin muutamia hyviä pyörityksiä, mutta vedot lähtivät kaukaa. Jonkun kivan myllytyksen päätteeksi Blue Fox karkasi 2-0-hyökkäykseen, josta Hillberg räppäsi 1-0 maalin.
Ikävän avausmaalin jälkeen ryhdistäydyttiin nopeasti ja keskityttiin peittämään kettujen vaarallisimmat vetopaikat. Tässä onnistuttiinkin mainiosti. Oman osansa teki maalissa Maija, joka onnistui torjumaan kudit, joihin ei ehditty eteen. Meidän hyökkäyspelin paras anti oli, että saatiin vietyä palloa syvälle. C-junnuista lainatut Erika ja Elinakin uskalsivat hallita palloa mallikkaasti. Maaliin asti sitä ei vain saatu millään.
Ratkaisu edelliseen ongelmaan tuli kolmannen erän alussa. Kun meitä ei maalille päästetty, oli pakko laukoa viivasta. Maailman epäitsekkäin laukoja Maarit sai pallon viivaan ja etsi ja etsi ja etsi syöttöpaikkaa, mutta kun ei sitä etsinnöistä huolimatta löytänyt, päätti laukoa itse. Siitä tulikin sellainen veto, että takayläputken kilinä kaikuu vieläkin korvissa! Oli se niin hieno maali, että olisivat voineet saman tien antaa kaksi.
Historiallisen tasapelin kiilto silmissä taisteltiin hullun lailla. Tässä kriittisessä vaiheessa taistelun sumentama mieli käski allekirjoittanutta nostamaan käsi pallon tielle oman maalin edessä. Kaksiminuuttinenhan siitä seurasi ja rangaistuslaukaus kaiken päälle. Kävi mielessä, että aina niin hauskat ”tyhmä pakki” -treenit eivät ehkä olekaan niin hauskoja käytännössä. Kun rankkaria asettui kaiken lisäksi ampumaan maalinsylkijä Hillberg, teki mieli katkaista rakas Exel. Kaikista sabotointiyrityksistä huolimatta Maija oli päättänyt pelata elämänsä pelin tähän paikkaan. Nainen nollasi rankkariyrityksen oikea-aikaisella jalkatorjunnalla ja kruunasi virheettömän alivoiman huippukopeilla. Ei jäänyt kauheasti epäselvyyksiä ottelun parhaasta pelaajasta.
Statsit:
1-0 Blue Fox
1-1 Maarit (Roosa)
ISB - HiPa 3-2 (1-2, 1-0, 1-0)
Tasapeli sarjakärkeä vastaan antoi mukavat lähtökohdat kahteen viimeiseen peliin. ISB on niin ikään ollut meille vielä ylittämätön este, eikä se tänäänkään taipunut hyvästä alusta huolimatta.
Noh, ottelun ensi minuutit olivat melko murheelliset, sillä kone yskähteli pahemman kerran. 1-0 nähtiin jo ajassa 1.08. ISB:n ykköskentällinen järjesti vedon jälkeen härdelliä meidän maalille, ja Lähdesmäki ehti ensimmäisenä tuikkaamaan irtopallon pömpeliin. Sokkialun jälkeen peli tasaantui selvästi. Erän lopussa peli alkoi kääntyä vaihteeksi meille, ja kuin tilauksesta ottelun paras tutkapari Elina-Erika kävi väsäämässä 1-1 tasoituksen. Molemmat avasivat näin ollen upeasti pistetilinsä naisissa. Minuuttia myöhemmin Kirsi tuikkasi meidät johtoon maalin edestä. Hartiankohotustuuletus oli muuten sen verran viileä, että siitä kannattaa ehdottomasti tehdä tavaramerkki!
Kauan ei ehditty johtoasemasta nauttia, sillä ISB:n Koskinen iski tasoitusmaalin pian erän alkuun. ISB:n hurja karvaus jäädytti jälleen meidän pelin aika ajoin ihan totaalisesti. Silloin, kun päästiin träpistä hyökkäykseen, olisi maaleja pitänyt tehdä. Paikkojen määrästä se ei taaskaan ollut kiinni. Meille tarjottiin mahdollisuutta mennä johtoon myös ylivoimalla, mutta ei siitäkään kerrottavaa jäänyt. Kaiken lisäksi ISB järkkäsi 3-2 johtomaalin kolmannen erän alkuun. Toisaalta vieraiden kova peli ja ajoittaiset ryntäykset aiheuttivat paljon myös ylilyöntejä, ja saatiin vapareita hyviltä paikoilta. Kun nekään eivät eksyneet maaliin, ei tappiosta voi lopulta syyttää kuin omaa viimeistelyä tai sen puuttumista.
Tilastot:
1-0 ISB
1-1 Elina (Erika K)
1-2 Kirsi
2-2 ISB
3-2 ISB
Nibacos - HiPa 2-1 (0-0, 1-1, 1-0)
ISB-tappiota ehdittiin surkutella vain pari tuntia, sillä turnauspäivä päättyi Nibacos-peliin. Edellisen kohtaamisen hyvät muistot mielessä lähdettiin naapurin kaatoon, mikä osoittautuikin melko kinkkiseksi tehtäväksi.
Ottelun alku antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, miten tasaisia vääntöjä meidän keskinäiset kohtaamiset ovat olleet. Peli aaltoili tasaisesti päästä päähän, mutta maalit uupuivat. Näytti siltä, että Nibbaritkin oli saanut kunnolla porukkaa mukaan kotiturnaukseen, sillä sieltä tultiin selvästi kovemmalla tempolla päälle kuin yleensä. Meidän jalka sen sijaan alkoi jo painaa aika tavalla.
Maalihanat saatiin auki vasta ottelun puolivälissä. Roosa ryntäsi emännän otteella vastustajan maalille ja yritti tomerana nuijia palloa sisään. Aikeet eivät kuitenkaan onnistuneet, mutta Kaisa sen sijaan upotti paluupallon verkkoon. Nämä ovat kai niitä työmaaleja!
Kauan ei ehditty hymyillä, kun jo seuraavassa vaihdossa Nibbarit karvasivat pallon ja niittasivat tasoituksen. Meillä oli oikeastaan koko pelin ajan ongelmia oman maalin edessä. Nibbarit loi tasaiseen tahtiin hyviä vetopaikkoja sektorille, johon vastustajaa ei pitäisi päästää. Kokkolalaisten 2-1 johto-osuma olisi sekin ollut estettävissä paremmalla maalineduspelillä. Nyt vastustaja sattui ensimmäisenä osumaan palloon, jota huiski kentällinen naisia.
Ei varmaan tarvitse enää painottaa, missä meidän ongelmat olivat maalineduspelaamisen lisäksi. Hienoja hyökkäyskuvioita nähtiin kaikilta kentällisiltä, mutta viimeistely on kerta kaikkiaan onnetonta. Menisivät edes kohti! Jos tekee 11 pelissä 21 maalia, ei voi montaa voittoa napsia.. Tämän faktan siivittämänä treenaillaan kohti parempaa kotiturnausta.
Tilastot:
0-1 11Kaisa (Roosa)
1-1 Nibacos
2-1 Nibacos